Apinabusiness

Käveltiinpä eräänä keväisenä aamuna paikallisen pajutilan nurkilla. Herra 4v. ihastui virkattuun apinaan ja hetken mielijohteesta ajattelin, että äkkiäkös minä sellaisen virkkaan... Ja niinpä ei kulunut aikaakaan kuin vaivaiset puoli vuotta (kröhöm.) ja apina on valmis - ihan näin

                                          k ä d e n   k ä ä  n t e e s s ä.

Poika valitsi langat ja täytti laihan apinaressun kuoren. Jalkoihin ja käsiin pudotimme myrkyttömät verkkopainot. Ja nyt kun apinan nostaa, niin tulee tunne, että sen jalat ja kädet on tosi raskaaat. Hellyttävä apina ja mikä yhdessätekemisen riemu.

Suun olisin tehnyt vähän erilaisen, mutta koska projekti ei ollut minun, niin ei auttanut kuin heilutella neulaa käskyn mukaan.

Banaaninpurija.